ARTIKKELI 4.9.2026
Maalämmöstä liikkuu sitkeitä uskomuksia – mikä on totta?
Maalämpöä pidetään usein kalliina investointina tai suurena remonttina, vaikka oikein suunniteltuna se sopii monenlaisiin kohteisiin ja voi tuoda merkittäviä säästöjä lämmityskuluihin. Boschin lämpöpumppuasiantuntija Pasi Ervasti oikaisee yleisimpiä väärinkäsityksiä ja muistuttaa, että tärkeintä ei ole yksittäinen lämpöpumppu, vaan koko järjestelmän suunnittelu- ja asennustaito.
Boschin avainasiakaspäällikkö Pasi Ervasti on työskennellyt lämpöpumppujen parissa vuodesta 2000 lähtien. Hänen mukaansa maalämpöä käyttävien asiakkaiden palaute on yleensä hyvin positiivista. Eniten epäilyksiä esittävät usein henkilöt, joilla ei ole omakohtaista kokemusta järjestelmästä.
“Vääriä uskomuksia levittävät usein ihmiset, joilla ei ole maalämpöä. Mielikuvia voi olla siitä, että poraus pilaa pihan, urakka kestää pitkään tai lämmitys on pitkään poikki”, Ervasti kertoo.
Ervastin mukaan yleisimmät myytit eivät kuitenkaan liity itse lämpöpumppuun. Hänen mielestään kuluttajat kiinnittävät usein liikaa huomiota laitteeseen ja liian vähän siihen, miten kokonaisuus toteutetaan.
“Ei riitä, että käytössä on maailman paras maalämpöpumppu. Sen rinnalla tarvitaan laadukas, tehtaan määrittelemä asennus- ja kytkentätapa”, Ervasti tiivistää.
“Pilaako maalämpöremontti pihan ja kestääkö se viikkoja?”
Ei. Energiakaivon poraus kestää tavallisesti yhden työpäivän ja suurin osa pihoista palautuu nopeasti ennalleen. Energiakaivon poraaminen näkyy tontilla väistämättä, mutta työ ei tarkoita koko pihan mylläämistä. Porauspaikka ja kaluston kulkureitti suunnitellaan etukäteen tontin olosuhteiden mukaan.
Koko maalämpöjärjestelmän asennus vanhan lämmitysjärjestelmän purkamisineen vie omakotitalossa yleensä muutaman päivän. Varsinainen lämpökatko kestää tavallisesti korkeintaan yhden työpäivän ja usein vain joitakin tunteja.
Maalämpöön siirtymistä ei siis tarvitse vältellä lämmitysremontin vuoksi. Oleellista on suunnitella poraus ja asennus kohteen ehdoilla sekä käydä toteutus etukäteen läpi urakoitsijan kanssa. Keski-Suomen Lämmön asentajat esimerkiksi siivoavat aina työstä aiheutuneet jäljet.
”Sopiiko maalämpö meidän vanhaan patteriverkostoomme?”
Yleensä kyllä. Ervastin mukaan maalämpö soveltuu useimpiin patteriverkostoihin, kun järjestelmä mitoitetaan oikein. Todelliset esteet ovat käytännössä melko harvinaisia.
“Maalämpö yhdistetään usein uudiskohteisiin ja lattialämmitykseen. Todellisuudessa se soveltuu myös moniin vanhoihin rakennuksiin, joissa on vesikiertoinen patteriverkosto”, Ervasti tarkentaa.
Varsinkin uuden kylmäainelain myötä käyttöön tullut luonnollinen kylmäaine propaani (R290) mahdollistaa entistäkin korkeammat menoveden lämpötilat.
Myös Motivan mukaan maalämpö käy ympärivuotiseksi lämmitysjärjestelmäksi sekä uusiin että vanhoihin rakennuksiin. Paras hyötysuhde saavutetaan matalalämpöisessä lämmönjaossa, mutta lattialämmitys ei ole maalämmön edellytys.
”Takaako kallein pumppu parhaat säästöt?”
Ei, hinta ei määrittele hyötysuhdetta. Ervastin mukaan huomio pitäisi suunnata koko järjestelmään. Järjestelmän toimintaan vaikuttavat esimerkiksi rakennus, lämmönjako, energiakaivon mitoitus sekä ennen kaikkea asennuksen laatu.
“Hyväkään lämpöpumppu ei saavuta parasta hyötysuhdettaan, jos järjestelmä on väärin mitoitettu, kytketty tai säädetty. Erityisen tärkeää on varmistaa riittävä veden virtaama lämmitysjärjestelmässä.”
Kun lämmin vesi kiertää järjestelmässä suunnitellulla tavalla, lämpöpumppu toimii parhaalla mahdollisella hyötysuhteella myös talvipakkasilla. Silloin myös säästöjen on mahdollista olla odotusten mukaisia. Oikein tehdyllä asennuksella ehkäistään myös järjestelmän turhat hälytykset ja pidennetään kaikkiaan sen käyttöikää.
“Sen vuoksi meillä on omat sertifioidut ja koulutetut Bosch lämpömestarit, kuten Keski-Suomen Lämpö”, Ervasti sanoo.
”Onko maalämpö aina liian kallis investointi?”
Ei, koska sen käyttökustannukset ovat suhteellisen edulliset verrattuna moneen muuhun lämmitysratkaisuun. Yleensä se maksaa itsensä takaisin noin 6–10 vuodessa, siis jo laitteen takuuaikana.
Kannattavuuteen vaikuttavat ennen kaikkea talon energiankulutus, nykyinen lämmitysmuoto, järjestelmän mitoitus, sähkön hinta ja hankinnan kokonaiskustannus. Mitä suurempi rakennuksen lämmitysenergian tarve on, sitä paremmaksi maalämmön kannattavuus tyypillisesti muodostuu. Todellinen kulutus syntyy rakennuksen, asukkaiden käyttötottumusten ja koko lämmitysjärjestelmän yhteisvaikutuksesta.
“Ei ole olemassa yhtä parasta lämmitysratkaisua kaikkiin taloihin. Ammattitaitoisen myyjän tehtävänä on kartoittaa asiakkaan tarpeet, toiveet ja lähtökohdat sekä ehdottaa niiden perusteella sopivaa kokonaisuutta”, Ervasti muistuttaa.
Vertailu on hyvä tehdä lopullisten kokonaiskustannusten perusteella, ei vain laitteiden hintojen välillä. Tarjouksia vertaillessa kannattaa huomioida myös työn osuus ja siihen mahdollisesti saatava kotitalousvähennys. Ervastin mukaan maalämpökaivon poraustyö on lähes kokonaan työn osuutta, minkä vuoksi kotitalousvähennettävää osuutta muodostuu runsaasti.
”Onko maalämpöä vaikea huoltaa?”
Ei, koska maalämpö tarvitsee yleensä vain vähän asukkaan huomiota. Automatiikka huolehtii koko järjestelmän toiminnasta vuoden ympäri.
Käyttöönotossa asukkaan kannattaa kuitenkin ottaa haltuun järjestelmän perustoiminnot, kuten hälytysten tarkistaminen, lämpökäyrän säätäminen sekä asentajan neuvomat tarkastukset ja suodattimien puhdistukset.
“Automatiikkaa ei tarvitse pelätä. Jos sisälämpötila kaipaa hienosäätöä, oikea paikka muutoksille on lämpöpumpun automatiikka, ei ikkunoiden avaaminen tai termostaattien jatkuva säätäminen”, Ervasti tarkentaa.
Vanhan patteriverkoston yhteydessä järjestelmästä voi irrota käyttöönoton jälkeen epäpuhtauksia, jotka kertyvät sakkasihtiin. Siksi sen tarkistaminen voi myös olla alussa tavallista useammin tarpeen.
Lisäksi teknisen tilan siisteydestä ja laitteen ympärillä olevasta riittävästä työskentelytilasta kannattaa huolehtia. Keski-Suomen Lämpö opastaa asiakkaansa näihin toimenpiteisiin järjestelmän käyttöönoton yhteydessä, ja huoltoon on aina saatavilla tukea.
”Pitääkö minun vertailla kaikki lämpöpumppujen tekniset tiedot?”
Ei. Maalämmöstä löytyy nykyään valtava määrä tietoa verkosta, mutta asiakkaan ei kuitenkaan tarvitse osata arvioida teknisiä yksityiskohtia tai vertailla laitteita asiantuntijan tavoin. Ammattitaitoinen urakoitsija kartoittaa asiakkaan tarpeet, vastaa kysymyksiin ja auttaa löytämään juuri kyseiseen taloon sopivan ratkaisun.
Tärkeintä on tarkastella koko palveluketjua ja selvittää esimerkiksi, miten asennusliike toimii ennen kaupantekoa ja sen jälkeen.
“Suositukset ovat usein hyvä mittari, koska ne kertovat koko toiminnan laadusta”, Ervasti sanoo.
Hänen neuvonsa on suhtautua varauksella sekä jyrkkiin varoituksiin että lupauksiin yhdestä ylivoimaisesta ratkaisusta.
“Älkää ostako pelkkää lämpöpumppua, vaan ostakaa toimiva kokonaisuus”, Ervasti tiivistää.
Mitä kuluttajan kannattaa selvittää urakoitsijalta?
- Miten järjestelmä mitoitetaan juuri tähän rakennukseen?
- Onko asentajilla valitun laitevalmistajan tuotekohtainen koulutus?
- Kuka vastaa huollosta ja mahdollisista takuukorjauksista?
- Mitä takuu kattaa: osat, työn ja huoltokäynnin matkakulut vai ainoastaan materiaalit?
- Miten asiakas opastetaan järjestelmän käyttöön?
- Onko yrityksestä saatavilla luotettavia asiakaskokemuksia ja suosituksia?
Jäikö sinulle kysyttävää?
Onko mielessäsi ajatuksia maalämmöstä, joihin kaipaat selvennystä? Ota yhteyttä Keski-Suomen Lämmön asiantuntijoihin, niin vastaamme kaikkiin mieltä askarruttaviin kysymyksiisi.